felicidade

Perjantaina ystävämme Dany-the-actor-desgraça tuli käymään Capim Grossossa!! Ei olla nähty 7 viikkoon ja oli niiin kiva nähdä pitkästä aikaa! :) Huomasin, että portugalin taidot on kasvanu huimasti, ymmärrän kaiken keskusteluissamme! Hurraa.

Perjantaina myös Natalia, uusi voluntaria de Colombia saapui! Michelle ja Natalia puhuu espanjaa ja oon taivaissa kun saan taas harjoitella espanjaa. No en kyllä osaa puhua enää yhtään, sempre falo portugês, mutta huomaan että mun ymmärtämisen taso on parantunut portugalin oppimisen myötä :) Kaksi kärpästä yhdellä iskulla (eikä edes tarvinnu lyödä somalilasta kasvoihin....) Meillä oli illalla juhlat ja oli hirmuhauskaa, soiteltiin kitaraa ja laulettiin pikkutunneille (tai no aika isoille, kello 5 asti). Seuraavan aamun capoeira oli kyllä tuskainen reissu.

Eilen, lauantaina Girlene, meidän cordinatora de casa täytti vuosia ja mentiin sen luokse juhlimaan. Otettiin bussi pikkukylään ja saatiin maailman parasta ruokaa ja laulettiin kaikkia countrylauluja de Bahia. Mulla oli tapaaminen illalla CG, joten mun piti päästä pois. No, kuultiin ettei busseja mene kun keskiyöllä seuraavan kerran. Onneksi joku mies oli lähdössä pois moottoripyörällään, joten sain sitten ensimmäisen motskarikyydin (kaikilla täällä on moto, koska autot on niin kalliita). Tiettykään sillä miehellä ei ollut ylimääräistä kypärää, joten jouduin pelkäämään henkeni edestä koko 10km matkan takaisin. Tie on hyvinhyvinhyvin kuoppainen, joten ihan oikeasti pelotti että kuolen. Se miekkonen ajoi vielä tuhatta ja sataa, vaikka sanoin etten aiemmin oo ollut kyydissä ja Girlenen äiti vielä huuuteli perään, että "vai devagar" (hitaasti sitten). Selvisin hengissä ja lauantai-ilta sain hyvän päätöksen :).

Tänään tein aamupalaksi pannukakun ja sitten mentiin poolille, jossa sain 5v Maddielta rakkauskirjeen <3 Tuntuu, että jokaisessa postauksessa toistan samaa, mutta olen onnellinen ja oikeiden asioiden äärellä.