Mutta ei toki päivää ilman seikkailua. Eilen lähdimme aamupäivästä kävelemään satamaan, josta ottaisimme lautan läheiselle saarelle. Katsoimme kartasta mistä kohdin lautta lähtee ja sitten matkaan. Me kävelimme ja kävelimme ja kävelimme. Satamaa oli, mutta ei meille. Yritimme kysyä ihmisiltä, kukaan ei puhunut englantia tai ymmärtänyt surkeita yrityksiämme kysyä asiaa portugaliksi. Ei edes poliisit. Lopulta oli niin kuuma, että luovutimme ja jäimme bussipysäkille seisomaan. Pian huomasimme että joissain busseissa luki 'Ferry Boat', joten päätimem kokeilla onneamme. Pysäytimme yhden tällaisen bussin ja hyppäsimme kyytiin. Rahastajaa ei ollut, joten menimme etuovesta ja kuski ei tietenkään ymmärtänyt meitä. No silakoimme itsellemme ilmaisen bussimatkan ja pääsimme suoraan sinne oikeaan satamaan. Laivamatka kesti 45 minuuttia ja saimme ihailla Salvadoria mereltä käsin! Perillä meitä odotti paratiisisaari, jossa oli lähinnä turisteja ja rikkaampaa väkeä, niin ei tarvinnut pelätä ja uskalsi jopa kamera kädessä kulkea. Jälleen kerran herätimme huomiota valkoisen värimme takia, jes! Tällä kertaa kokonainen perhe tummia ihmisiä osoitteli meitä ja puhuivat jostain aurinkorasvakertoimista, muuta en ymmärtänyt. Kaipa pelkäsivät meidän raukkojen palavan, mitä muuten tehtiinkin.
Illalla sitten alkoivat taas meiningit ja saimme esimakua tulevista karnevaaleista. Menimme katselemaan perkussioesiintyjiä ja sambaamaan! Huh että tuli hiki. Ja söin pihviä, eläimestä ei tietoa, mutta hyvää ja halpaa oli! nam. Sen huomion olen tehnyt, että täällä pärjää vähemmällä ruoalla ja unella. Herään joka aamu viimeistään 8 ihan virkeänä ja syön kerran päivässä, kuumuudessa ei vaan tee mieli syödä. Juomaa menee tosin varmaan 5 litraa päivässä.
Nyt vielä yksi päivä Salvadorissa ja sitten lähtö Capim Grossoon ja sisämään kuumuuteen! (sulankohan siellä?)
No comments:
Post a Comment